Blogissa on ollut hiljaiseloa, mutta se kielii vain siitä, että blogin sankarittarien elämässä on ollut vilskettä.

Nini sai Suomesta ihania vieraita: entisen koulutuksen luokkakavereita. Gimmat panivat parastaan esitellessään Gentin parhaat palat. Tämä oli erittäin hyvää harjoitusta muita vieraita silmällä pitäen. Maisteltiin paikalliset ruuat ja ranskalaiset, vohvelit, suklaa ja muut herkut saivat vierailta hyväksynnän. Kävipä meille niinkin, että tiettyä olutta havitellessamme jouduimme menemään samaan kapakkaan kahtena peräkkäisenä päivänä (pakko oli saada se 1,2 litraa olutta erikoisessa lasissa!). Suomessa on totuttu siihen, että kun puhutaan paastosta se tarkoittaa kaikesta hyvästä kieltäytymistä ja hampaitten kiristelyä. Belgialaisessa paastossa puoliväliä ja samalla kevättä juhlitaan tivolin merkeissä. Täytyy sanoa, että tivoli sai lauman naisia nuortumaan palttia rallaa 15 vuotta. Kolme naisistamme oli riittävän rohkeita uhmaamaan pientä ja pippurista vuoristorataa, jonka verta hyytävä nimi oli Wild Mouse. Lienee sanomattakin selvää, että blogin sankarittaret (a.k.a. Urpå ja Turpå) uskaltautuivat vuoristorataan. Tässä todistusaineistoa tivoliseikkailustamme.

Työviikko harjoittelussa hurahti nopeasti ja sitten olikin taas viikonloppu ja aikaa uusille seikkailuille. Tällä kertaa siirryimme rakkaan Gentimme ulkopuolelle ja matkasimme Aalstiin. Bibille oli luvattu harjoittelussa, että siellä on iso tori, joka on näkemisen arvoinen. Tämän lupauksen houkuttelemana gimmat ottivat junan kohti Aalstia. Vierailukohteeksi valikoitui myös kaupungissa sijaitseva kauppa, jonka olimme kuulleet olevan belgialainen halpahalli/tarjoustalo/Robin Hood (valitse mieleisesi vaihtoehto). Tori oli todella suuri ja kokemuksena miellyttävä. Myös torin vieressä sijaitsevat vaatekaupat saivat hieman huomiota. Matkalla belgialaisten tarjoustaloon pienen eksymisepisodin jälkeen kysyimme paikalliselta neuvoa. Ohjeistaessaan meitä hän kysäisi olemmeko kenties Englannista kotoisin. Gimmat hykertelivät tyytyväisinä, kun heidän kielitaitoaan luultiin autenttiseksi. Tämä ei sitä paitsi ole ainoa kerta kun näin on päässyt käymään. Tämä herättää gimmoissa lievää ihmetystä, sillä omasta mielestään kielitaito ei ihan niin priimaa ole… Belgialaisen tarjoustalon valikoima oli suuri, mutta tällä kertaa mitään ei tarttunut matkaan. Kun gimmat hipsivät takaisin kohti juna-asemaa, poikkesivat he erittäin mielenkiintoiselta näyttävässä retrokauppa/-baarissa. Tätä paikkaa voi suositella kaikille. Sieltä löytyy niin vinyylejä kuin hyvin sekalaista retrotavaraa jokaiseen kotiin. Lisäksi siellä voi istuskella upeaa tunnelmaa ja teemaan sopivaa musiikkia fiilistellen oluttuopposen kanssa.

Harjoittelu on nyt tullut siihen pisteeseen, että on tauon paikka eli neljä viikkoa harjoittelua on takana ja seuraavaksi on aika palata koulun penkille. Gimmat aloittavat lasten kuntoutusta käsittelevän kahden viikon kurssin. (Sen jälkeen onkin kahden viikon pääsiäisloma!!!Jee!!!) Tämän jälkeen on taas neljä viikkoa harjoittelua ja sitten onkin kotiin lähdön aika. Lasten kuntoutuskurssilla on perinteisin menoin erittäin kansainvälinen meininki. Kurssilla on useita vierailevia luennoitsijoita, erilaisia workshop:peja sekä niin paikallisia, Erasmus vaihtareita kuin varta vasten kurssille saapuneita opiskelijoita. Luvassa on muun muassa sirkustaiteilua, lapsen kehityksen läpikäyntiä ja kuntoutussuunnitelman tekeminen asiakkaalle.

Iloisia uutisia: naapuri on kohdattu! Tämä mimmi oli kohtaamisestamme vähintäänkin yhtä ilahtunut kuin me. Lupasi jopa tulla kolkuttelemaan meidän ovea lähi aikoina ja viedä meidät lähipubiin kaljalle. Vaikuttaa erittäin hyvältä naapurilta, jos se vielä tarjoaa kierroksen, gimmojen ikuinen ystävyys on voitettu! :D

To be continued…